Komfirmaatio ennen ja nyt

Vanhin tyttäreni pääsi tänään ripille ja mieleeni muistui ne ajat kymmeniä vuosia sitten, jolloin itse pääsin ripille. Seurakunnassamme oli silloin vuoden ajan vanhoillislestadiolainen pappi, jonka pitämään päivärippikouluun sittemmin osallistuinkin.

Meillä oli pari kolme päivää leirikeskuksessa, jolloin tämä kyseinen pappi vei meidät yksi kerrallaan erilliseen huoneeseen, jossa kysyi haluammeko saada syntimme anteeksi. Täytyy mainita, etten oikein siihen aikaan tiennyt, mitä siihen olisi pitänyt sanoa. Mietinkin, voisiko tuo olla mahdollista vielä 2020 -luvulla?

Olen nyt katsonut ohjelmaa Kaikki synnit, joka paneutui lestadiolaiseen uskontoon, ja senkin johdosta ajatukset vetäytyivät 1980 -luvun rippikouluun. Nykypäivän komfirmaatiossa rippikoulua käyvät osallistuivat tilaisuuteen, pappi oli rempseä ja lopuksi soitettiin  jo maallistakin musiikkia.

O tempora o modes – voi aikoja voi tapoja 🙂

Soittelemisiin, Serena, 246.

Tammikuun taikaa

Oletko ajatellut aloittaa jotain uusia asioita tänä vuonna? Klassisesti ihmiset alkavat kuntoilla ja tarkkailevat ruokavaliotaan vuoden alusta. Itselläni on mennyt vuoden alku angiinan ja muiden kiusallisten tulehdusten merkeissä, mutta onneksi antibiootit ja muut lääkkeet uskoakseni saavat minut kuntoon.

Pakkasetkin ovat lisäki paukkuneet ihan kunnolla, niin että ulkona on alkanut nenäkin juoksemaan kävelevien  jalkojen lisäksi. Olen koko syksyn ja talven hokenut, että tulisipa jo kevät ja kesä, mutta eivätköhän nekin aikanaan tule luokseni.

Ruokavaliohan on kaiken A ja O. Kuumimpia hittejä taitaa olla tällä hetkellä niin sanottu 5/2 dieetti, jonka porkkanana on, että vain kahtena päivänä viikossa pitää nipistää ruokavalio 800 kilokaloriin ja muina päivinä voisikin sitten syödä normaaleja määriä terveellistä ruokaa.

Soittelemisiin, Serena, 246.

Lisää intuitiivisesta syömisestä

Joskus voimme pelätä sitä, että syömme liikaa meille haitallisia ja niin sanotusti lihottavia ruokia. Joskus ruokaan voi tulla himo, ja syömisen lopettaminen on vaikeaa ja päättyy vasta kun kyseinen elintarvike on tyystin loppu.

Meidän tulisi myös pyrkiä eroon haitallisista ajatusmalleista, joita meillä on eri ruokia kohtaan. Meillä ei myöskään tulisi olla niin sanottuja tyystin kiellettyjä ruoka-aineita.

Intuitiivisen syömisen tulisi olla apukeino kohti parempaa painonhallintaa ja terveyttä edistävää ruokavaliota kohti. Olen kuullut, että pitäisi pyrkiä syömään niin, että esimerkiksi 80 % ruoasta olisi terveellistä ja loput 20 % voisi olla vähemmän terveellistä ravintoa, kuten sipsit, makeiset, hampurilaiset, jne. Meidän tulisi pyrkiä syömään suurimmaksi osaksi terveellisesti, kenenkään ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen.

Soittelemisiin, Serena, 246.

 

Riippuvuuksista

Riippuvuuksista tulee yleensä mieleen tupakka, huumeet ja alkoholi. Nykyään lapset,  nuoret ja aikuisetkin voivat olla erilaisista maksullisista peleistä riippuvaisia.

Mutta niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin ruoka voi olla riippuvainen. Usein ihmiset lohduttavat itseään syömällä jotain makeaa ja hyvänmakuista tai suolaista ja energiatiheää naposteltavaa. Annoskootkin voivat olla liian isoja kulutukseen nähden.

Epäterveelliset ruoat ovat sangen edullisia terveellisiin ruokiin nähden. Senkin takia niitä on helppo hankkia ja niihin on myös tyypillistä jäädä koukkuun. Tämä voi aiheuttaa syyllisyyttä, ahdistusta, masennusta ja itseinhoa.

Usein napostelemalla voidaan paeta tylsyyttä ja ahdistusta, mutta noidankierre syntyy kun alat himoita yhä enemmän ja enemmän niin sanottuja kiellettyjä ruokia. Ei saisi olla kokonaan kiellettyjä ruokia, annoskokoa ja määriä tulisi vain rajoittaa. Napostelun tulisi kohdistua hedelmiin ja esimerkiksi dipattaviin kasviksiin.

Soittelemisiin,  Serena, 246.