Vanhin tyttäreni pääsi tänään ripille ja mieleeni muistui ne ajat kymmeniä vuosia sitten, jolloin itse pääsin ripille. Seurakunnassamme oli silloin vuoden ajan vanhoillislestadiolainen pappi, jonka pitämään päivärippikouluun sittemmin osallistuinkin.
Meillä oli pari kolme päivää leirikeskuksessa, jolloin tämä kyseinen pappi vei meidät yksi kerrallaan erilliseen huoneeseen, jossa kysyi haluammeko saada syntimme anteeksi. Täytyy mainita, etten oikein siihen aikaan tiennyt, mitä siihen olisi pitänyt sanoa. Mietinkin, voisiko tuo olla mahdollista vielä 2020 -luvulla?
Olen nyt katsonut ohjelmaa Kaikki synnit, joka paneutui lestadiolaiseen uskontoon, ja senkin johdosta ajatukset vetäytyivät 1980 -luvun rippikouluun. Nykypäivän komfirmaatiossa rippikoulua käyvät osallistuivat tilaisuuteen, pappi oli rempseä ja lopuksi soitettiin jo maallistakin musiikkia.
O tempora o modes – voi aikoja voi tapoja 🙂
Soittelemisiin, Serena, 246.